Irjala: Yhteiskuntapäivät ovat vakiinnuttaneet paikkansa
Kun tämänvuotiset Yhteiskuntapäivät päättyivät Kristiinankaupungissa, yksi asia oli selvillä: tarve kohtaamispaikoille, joissa eri näkökulmia edustavat ihmiset voivat vaihtaa ajatuksia, on tuskin koskaan ollut suurempi.
Kahden päivän ajan Kristiinankaupunki toimi keskusteluareenana, jossa käsiteltiin taloutta, demokratiaa, aluekehitystä, kulttuuria ja tulevaisuutta. Tämän vuoden ohjelma kokosi yhteen laajan joukon asiantuntemusta ja kokemusta. Entinen Ruotsin keskuspankin pääjohtaja Stefan Ingves tarjosi näkökulmia talouteen ja Pohjoismaiden rooliin muuttuvassa maailmassa.
Erik Trast, Markku Kivistö ja Mårten Henriksson keskustelivat investoinneista ja vihreästä siirtymästä, kun taas Anne Salovaara-Kero ja Mikael Perjus nostivat esiin hyvinvoinnin ja elinvoiman yhteyden siihen, miten rakennamme yhteiskuntiamme. Kirjailijat Ann-Luise Bertell ja Kaisu Tuokko muistuttivat kulttuurin merkityksestä identiteetille ja paikallisuudelle, ja Ulf Stenman suuntasi huomion johtajuuteen ja kuntien tulevaisuuteen.
Ehkä suurimman vaikutuksen eivät kuitenkaan tehneet yksittäiset puheenvuorot, vaan ihmisten väliset kohtaamiset.
– Elämme aikaa, jolloin yhteiskunnallista keskustelua käydään yhä enemmän digitaalisissa kanavissa, joissa algoritmit vahvistavat omia näkemyksiämme. Yhteiskuntapäivät tarjosivat tilan, jossa ihmiset saattoivat kuunnella, esittää kysymyksiä ja haastaa toistensa näkökulmia. Se muistutti, ettei demokratia ole vain omien mielipiteiden ilmaisemista, vaan myös valmiutta kuunnella, sanoo Business KRS:n toimitusjohtaja Angelique Irjala.
Kristiinankaupunki osoitti samalla, millainen rooli kaupungilla voi olla suurten yhteiskunnallisten kysymysten käsittelyssä. Elinkeinoelämän, julkisen sektorin, tutkimuksen, kulttuurin ja kansalaisyhteiskunnan edustajat kokoontuivat pohtimaan, miten rakennamme elinvoimaisia yhteiskuntia.
– Kuvailisin keskusteluja yhteiseksi haluksi löytää ratkaisuja. Ne loivat ennen kaikkea uskoa tulevaisuuteen, Irjala toteaa.
Ohjelman järjestäminen sekä Kilenissä että Rantabulevardilla toi ihmiset ja ideat uusiin kohtaamisiin sekä loi luontevia mahdollisuuksia keskusteluille eri ympäristöissä. Samalla se osoitti, että parhaat keskustelut syntyvät usein varsinaisten ohjelmanumeroiden välillä.
Kesäinen Yhteiskuntapäivien tapahtuma osoitti, että halu kohdata yli toimiala- ja mielipiderajojen on vahva, Irjala painottaa.
– On tärkeää keskustella myös silloin, kun emme ole samaa mieltä. Meidän tulee etsiä ratkaisuja yhdessä sen sijaan, että vahvistaisimme vastakkainasettelua.
Yhteiskuntapäivät eivät pääty tähän. Ne ovat osa laajempaa työtä, jonka tavoitteena on vahvistaa yhteiskunnallista vuoropuhelua ympäri vuoden. Syksyllä työ jatkuu tapahtumalla, jossa nuoret ovat keskiössä. Huomio kohdistuu tulevaisuudenuskoon, osallisuuteen ja seuraavan sukupolven näkemyksiin yhteiskunnan kehittämisestä. Jos tulevaisuuden yhteiskunta halutaan rakentaa yhdessä, myös nuorille on annettava mahdollisuus vaikuttaa, esittää kysymyksiä ja saada äänensä kuuluviin.
Yhteiskuntapäivät toteutetaan Svenska kulturfondenin ja Amos Andersonin rahaston merkittävän tuen ansiosta.
