Kun tämänvuotiset Yhteiskuntapäivät päättyivät Kristiinankaupungissa, yksi asia oli selvillä: tarve kohtaamispaikoille, joissa eri näkökulmia edustavat ihmiset voivat vaihtaa ajatuksia, on tuskin koskaan ollut suurempi.
Kahden päivän ajan Kristiinankaupunki toimi keskusteluareenana, jossa käsiteltiin taloutta, demokratiaa, aluekehitystä, kulttuuria ja tulevaisuutta. Tämän vuoden ohjelma kokosi yhteen laajan joukon asiantuntemusta ja kokemusta. Entinen Ruotsin keskuspankin pääjohtaja Stefan Ingves tarjosi näkökulmia talouteen ja Pohjoismaiden rooliin muuttuvassa maailmassa.
Erik Trast, Markku Kivistö ja Mårten Henriksson keskustelivat investoinneista ja vihreästä siirtymästä, kun taas Anne Salovaara-Kero ja Mikael Perjus nostivat esiin hyvinvoinnin ja elinvoiman yhteyden siihen, miten rakennamme yhteiskuntiamme. Kirjailijat Ann-Luise Bertell ja Kaisu Tuokko muistuttivat kulttuurin merkityksestä identiteetille ja paikallisuudelle, ja Ulf Stenman suuntasi huomion johtajuuteen ja kuntien tulevaisuuteen.
Ehkä suurimman vaikutuksen eivät kuitenkaan tehneet yksittäiset puheenvuorot, vaan ihmisten väliset kohtaamiset.
– Elämme aikaa, jolloin yhteiskunnallista keskustelua käydään yhä enemmän digitaalisissa kanavissa, joissa algoritmit vahvistavat omia näkemyksiämme. Yhteiskuntapäivät tarjosivat tilan, jossa ihmiset saattoivat kuunnella, esittää kysymyksiä ja haastaa toistensa näkökulmia. Se muistutti, ettei demokratia ole vain omien mielipiteiden ilmaisemista, vaan myös valmiutta kuunnella, sanoo Business KRS:n toimitusjohtaja Angelique Irjala.
Kristiinankaupunki osoitti samalla, millainen rooli kaupungilla voi olla suurten yhteiskunnallisten kysymysten käsittelyssä. Elinkeinoelämän, julkisen sektorin, tutkimuksen, kulttuurin ja kansalaisyhteiskunnan edustajat kokoontuivat pohtimaan, miten rakennamme elinvoimaisia yhteiskuntia.
– Kuvailisin keskusteluja yhteiseksi haluksi löytää ratkaisuja. Ne loivat ennen kaikkea uskoa tulevaisuuteen, Irjala toteaa.
Ohjelman järjestäminen sekä Kilenissä että Rantabulevardilla toi ihmiset ja ideat uusiin kohtaamisiin sekä loi luontevia mahdollisuuksia keskusteluille eri ympäristöissä. Samalla se osoitti, että parhaat keskustelut syntyvät usein varsinaisten ohjelmanumeroiden välillä.
Kesäinen Yhteiskuntapäivien tapahtuma osoitti, että halu kohdata yli toimiala- ja mielipiderajojen on vahva, Irjala painottaa.
– On tärkeää keskustella myös silloin, kun emme ole samaa mieltä. Meidän tulee etsiä ratkaisuja yhdessä sen sijaan, että vahvistaisimme vastakkainasettelua.
Yhteiskuntapäivät eivät pääty tähän. Ne ovat osa laajempaa työtä, jonka tavoitteena on vahvistaa yhteiskunnallista vuoropuhelua ympäri vuoden. Syksyllä työ jatkuu tapahtumalla, jossa nuoret ovat keskiössä. Huomio kohdistuu tulevaisuudenuskoon, osallisuuteen ja seuraavan sukupolven näkemyksiin yhteiskunnan kehittämisestä. Jos tulevaisuuden yhteiskunta halutaan rakentaa yhdessä, myös nuorille on annettava mahdollisuus vaikuttaa, esittää kysymyksiä ja saada äänensä kuuluviin.
Yhteiskuntapäivät toteutetaan Svenska kulturfondenin ja Amos Andersonin rahaston merkittävän tuen ansiosta.
Yhteiskuntapäivät 2026 · videokirjasto
Stefan Ingves taloudesta, kriiseistä ja Pohjolan globaalista vaikutusvallasta
Puhujat: Stefan Ingves
Stefan Ingves tarkastelee Pohjoismaiden asemaa muuttuvassa maailmantaloudessa ja korostaa pienten, vientivetoisten talouksien jatkuvaa tarvetta uudistua. Keskustelussa käsitellään myös väestön ikääntymistä, työvoiman saatavuutta, valtiontalouden pitkäjänteistä tasapainottamista sekä geopoliittisen epävarmuuden lisäämää tarvetta pohjoismaiselle yhteistyölle. Suomen ja Ruotsin vahvuuksia verrataan käytännön esimerkkien kautta.
Yhteiskuntapäivät 2026 · videokirjasto
Kasvu ja investoinnit Kristiinankaupungissa – älykästä energiaa!
Puhujat: Mila Segervall, Erik Trast, Markku Kivistö & Mårten Henriksson
Paneelissa tarkastellaan vihreää siirtymää ja suurinvestointeja Suomen, Pohjoismaiden ja erityisesti Kristiinankaupungin näkökulmasta. Keskustelijat nostavat esiin uusiutuvan energian, vakaan yhteiskunnan ja teollisen osaamisen merkityksen sekä luvituksen ja sääntelyn ennustettavuuden investointien edellytyksinä. Paikallisen yhteisön luottamus, pysyvät työpaikat ja esimerkiksi hukkalämmön hyödyntäminen nähdään keskeisinä sille, että investoinneista syntyy pitkäaikaista alueellista hyötyä.
Yhteiskuntapäivät 2026 · videokirjasto
Paikan johtaminen uudessa ajassa
Puhujat: Ulf Stenman, Eva Lillmangs & Peter Grannas
Keskustelussa pohditaan, mitä paikan ja kunnan johtaminen vaatii epävarmassa ja nopeasti muuttuvassa ajassa. Hyvän johtamisen perustaksi nostetaan selkeä suunta, läpinäkyvyys, turvallisuuden luominen, luottamus yhteisön kykyyn ja kärsivällisyys. Panelistit korostavat myös avointa vuoropuhelua kuntalaisten kanssa, pienten yritysten ja järjestöjen merkitystä sekä sitä, ettei kunnan menestystä pitäisi mitata vain väestönkasvulla vaan myös elämänlaadulla ja toimivalla arjella.
Paneeli tarkastelee sitä, miten ympäristö, työelämä ja yhteiskuntasuunnittelu vaikuttavat aivojen hyvinvointiin ja ihmisten toimintakykyyn. Jatkuva tavoitettavuus ja pirstaleinen arki lisäävät kuormitusta, kun taas palautuminen, luonto, rauhalliset tilat ja harkittu suunnittelu tukevat keskittymistä ja hyvinvointia. Pienten paikkakuntien rauha ja luonnon läheisyys nähdään myös mahdollisena tulevaisuuden kilpailuvalttina.
Yhteiskuntapäivät 2026 · videokirjasto
Koko kylä kasvattaa
Puhujat: Jukka Kero & Inger Damlin
Jukka Kero ja Inger Damlin keskustelevat siitä, mitä lasten ja nuorten kasvattaminen vaatii nyky-yhteiskunnassa ja onko lapsia kasvattava ”kylä” edelleen olemassa. Keskustelussa korostuvat turvallisten aikuisten, selkeiden rajojen sekä kodin, koulun ja viranomaisten yhteistyön merkitys. Lisäksi pohditaan nuorten tulevaisuudennäkymiä, syrjäytymisriskiä sekä tietotulvan, polarisoituneen keskustelun ja vähentyneen luottamuksen vaikutuksia kasvatustyöhön.
Yhteiskuntapäivät 2026 · videokirjasto
Kirjoittaminen Pohjanmaasta ja Pohjanmaalla
Puhujat: Ann-Luise Bertell & Kaisu Tuokko
Kirjailijat Ann-Luise Bertell ja Kaisu Tuokko pohtivat Pohjanmaan merkitystä kirjoittamisen paikkana, juurina ja sielunmaisemana. Paikallinen historia, kaksikielisyys, vahva työmoraali ja vaietut kokemukset tarjoavat aineksia tarinoihin, jotka voivat samalla käsitellä yleisinhimillisiä kysymyksiä. Keskustelussa kirjallisuus nähdään vastavoimana kiireiselle mediaympäristölle sekä keinona lisätä empatiaa ja antaa ääni myös marginaaliin jääville ihmisille.
Yhteiskuntapäivät 2026 · videokirjasto
Pikkukaupungista maailmalle – ja takaisin
Puhujat: Kjell Skoglund & Carl-Henrik Wallin
Kjell Skoglund ja Carl-Henrik Wallin tarkastelevat omien urapolkujensa kautta sitä, mitä pikkukaupungissa kasvaminen voi antaa maailmalle lähtevälle. Kristiinankaupungista mukaan tarttuneiksi vahvuuksiksi nousevat avoimuus, kyky tulla toimeen erilaisten ihmisten kanssa, hyvä koulutuspohja, sitkeys ja rohkeus. Samalla keskustellaan siitä, millä edellytyksillä maailmalla kokemusta hankkineet voisivat palata seudulle ja miten työpaikat, yrittäjyys ja hyvä elämänlaatu vaikuttavat alueen vetovoimaan.
Kuvagalleria
Tänäkin vuonna keskustelut Yhteiskuntapäivillä sujuivat mukavissa merkeissä ja tapahtumassa vallitsi hyvä ilmapiiri, kuten kuvista voi huomata.
Yritysten energiatehokkuutta koskevat vaatimukset ovat muuttuneet, ja yhä useamman yrityksen on selvitettävä, kuuluuko se energiakatselmusvelvoitteen piiriin. Jos velvoite koskee yritystäsi, ensimmäinen energiakatselmus on tehtävä viimeistään…
Metsä on tärkeä elinkeino – kokosimme aiheeseen perehtyneitä asiantuntijoita
Metsä ympäröi suurta osaa Kristiinankaupunkia ja tarjoaa samalla työtä useille sadoille ihmisille alueella. Kokosimme aiheeseen perehtyneitä asiantuntijoita metsäpäivän merkeissä. Pelkästään Kristiinankaupungin kaupunki omistaa lähes 3…
Miten rakennamme paikkoja, joissa ihmiset haluavat asua, työskennellä ja kehittää toimintaansa myös muuttuvassa maailmassa? Tätä teemaa käsiteltiin syyskuun alussa Härnösandissa järjestetyssä Placebranders Day 2026 -tapahtumassa.…
Raija ja Camilla ottavat nyt vastaan asiakkaita Lapväärtissä – ”Meillä on paljon asiakkaita täältä”
Uusissa, raikkaissa tiloissa hammaslääkäri Raija Stedt-Ivars ja suuhygienisti Camilla Storm ottavat nyt vastaan asiakkaita Lapväärtissä. Toimintaa on harjoitettava siellä, missä asiakkaat ovat. Näin ajattelivat Raija…