Mitä voisimme tehdä toisin?

Miten rakennamme paikkoja, joissa ihmiset haluavat asua, työskennellä ja kehittää toimintaansa myös muuttuvassa maailmassa? Tätä teemaa käsiteltiin syyskuun alussa Härnösandissa järjestetyssä Placebranders Day 2026 -tapahtumassa. Kaksipäiväinen tapahtuma kokosi yhteen paikkakehittämisen ja paikkamarkkinoinnin asiantuntijoita eri puolilta Pohjoismaita. Ohjelmassa nousi esiin useita teemoja, jotka ovat ajankohtaisia myös elinkeinoelämän ja aluekehityksen näkökulmasta.

Tämänvuotinen ohjelma käsitteli muun muassa paikkakehittämistä, elinkeinoelämää, osaamista, käyttäytymisen muutosta, nuoria, tekoälyä sekä sitä, miten hyvät tavoitteet muutetaan konkreettisiksi teoiksi. Yksi kysymys kulki mukana koko tapahtuman ajan: mitä voisimme tehdä toisin?

Yksi viesti nousi tapahtumassa erityisen vahvasti esiin. Vetovoimainen ja elinvoimainen paikka ei synny pelkästään siitä, miten siitä viestitään. Se rakentuu ennen kaikkea siitä, mitä siellä oikeasti tapahtuu. Siksi paikkakehittäminen on tärkeä teema myös yrityksille ja elinkeinoelämälle. Tarinat ja viestintä ovat tärkeitä, mutta niiden on perustuttava todellisuuteen.

Placebrandersin perustaja Helena Nordström kuvasi tämän vuoden teemaa ajatuksella ”yhteisestä paikasta” ja siitä, miten rakennamme tulevaisuutta muuttuvissa ympäristöissä. Ohjelmassa käsiteltiin myös niin sanottua paikkarohkeutta: miten organisaatiot voivat luoda ilmapiirin, jossa ihmiset uskaltavat osallistua, ottaa vastuuta ja tehdä asioita yhdessä. Sama näkökulma on kiinnostava myös elinkeinoelämän kehittämisessä.

Mitä tarkoittaa uskoa omaan paikkakuntaan tai alueeseen? Ehkä se tarkoittaa myös rohkeutta kehittää sitä. Kykyä nähdä se, mikä jo toimii, mutta samalla uteliaisuutta pohtia, mikä voisi toimia vielä paremmin. Muutosta ei tarvitse pelätä, vaan voidaan keskittyä luomaan edellytyksiä uusille ideoille, kokeiluille ja kasvulle.

Toimintakyky ratkaisee

Monissa puheenvuoroissa korostui ajatus siitä, että tavoitteet eivät yksin riitä. Ratkaisevaa on se, miten ne saadaan muutettua käytännön toiminnaksi. Beteendelabbetin Linda Lindström nosti esiin kysymyksen siitä, miksi ihmiset usein sanovat yhtä mutta toimivat toisin, ja miten käyttäytymistieteet sekä palvelumuotoilu voivat auttaa muuttamaan toimintatapoja.

Sama ilmiö näkyy myös yritysten ja alueiden kehittämisessä. Usein puhumme siitä, mitä pitäisi tehdä:

”Meidän pitäisi kehittää toimintaamme. Meidän pitäisi hyödyntää uusia teknologioita. Meidän pitäisi tehdä enemmän yhteistyötä. Meidän pitäisi löytää uusia markkinoita. Meidän pitäisi onnistua paremmin osaajien houkuttelemisessa.”

Jossain vaiheessa ”pitäisi”-ajattelun on kuitenkin muututtava teoiksi. Tarvitaan rohkeutta tarttua asioihin ja kykyä viedä ideat käytäntöön.

Innovaatio ei aina tarkoita mullistavaa keksintöä

Innovaatioista puhuttaessa ajatukset kääntyvät helposti uusiin teknologioihin, tutkimukseen tai kokonaan uusiin tuotteisiin, jotka muuttavat markkinoita. Todellisuudessa innovaatio voi lähteä liikkeelle myös paljon arkisemmista asioista.

Voisiko jokin työvaihe olla sujuvampi? Löytyykö organisaatiosta osaamista, jota voisi hyödyntää uudella tavalla? Voisiko tekoäly ratkaista jonkin käytännön haasteen? Voisiko sivuvirrasta tai jäännösmateriaalista syntyä raaka-aine toiselle toimijalle? Tai voisivatko kaksi yritystä yhdessä luoda jotain sellaista, mihin kumpikaan ei yksin pystyisi?

Usein innovaatio alkaa siitä, että joku uskaltaa kyseenalaistaa tutun toimintatavan.

Tässä myös Innovation Boost -hankkeella on tärkeä rooli. Sen tehtävänä on luoda tilaa uusille ajatuksille, kohtaamisille ja kokeiluille sekä madaltaa kynnystä idean syntymisen ja sen käytännön testaamisen välillä.

Yksikään alue ei kehity yhden organisaation voimin. Samalla tavalla myöskään yritykset eivät kehity tyhjiössä.

Muutos voidaan nähdä uhkana jo olemassa olevalle, mutta vahvan yritystoiminnan ja yrittäjyyden alueilla se voi yhtä hyvin olla mahdollisuus rakentaa uutta jo olemassa olevan osaamisen pohjalta. Elinkeinoelämän kehittäminen ei tarkoita pelkästään uusien yritysten houkuttelemista alueelle. Yhtä tärkeää on luoda nykyisille yrityksille paremmat mahdollisuudet kasvaa, investoida, löytää uusia kumppanuuksia, uudistaa liiketoimintaansa ja tunnistaa uusia mahdollisuuksia.

Siksi tarvitsemme kulttuurin, jossa uteliaisuus on sallittua ja jossa uusia ideoita uskalletaan kokeilla.