Oppeja Hyperion-työpajasta Gentissä

Marraskuun alussa osallistuimme yhdessä Pohjanmaan liiton kanssa Hyperion-hankkeen neljänteen partnerikokoukseen Gentissä, Belgiassa. Kahden tiiviin päivän aikana eri maiden toimijat kokoontuivat yhteisen kysymyksen äärelle: miten rakennamme toimivia arvoketjuja vedylle ja muille energiainnovaatioille niillä sektoreilla, joita on kaikkein vaikeinta muuttaa vähäpäästöisiksi?

Ohjelma yhdisti yritysvierailuja, asiantuntijaesityksiä ja yhteistä työskentelyä. Vierailu tarjosi sekä konkreettisia oivalluksia Pohjanmaan alueelle että vahvisti tunnetta siitä, että olemme osa laajempaa eurooppalaista murrosta.

Eurooppalainen vetyselkäranka on rakentumassa

Keskeinen osa ohjelmaa käsitteli HY3+-tutkimusta, jossa tutkimuslaitokset ja julkiset toimijat analysoivat, miten yhtenäinen vetypohjainen energiaverkko voidaan rakentaa Belgian, Hollannin ja Saksan välille. Tavoitteena on sovittaa tuotanto, kulutus, tuonti ja varastointi yhteen tuntitasolla, ei vain vuositasolla.

Johtopäätöksissä korostuivat erityisesti:

• Yhtenäinen verkko on ratkaiseva: Teollisuusklusterit, satamat, varastointipaikat ja tuotantoalueet on kytkettävä osaksi samaa kokonaisuutta. Ilman itä–länsi -suuntaisia yhteyksiä joustavuus jää vajaaksi.
• Varastointi on pullonkaula: Maanalainen vedyn varastointi on tärkeää, mutta ei yksin riitä. Tarvitaan lisävarastointia esimerkiksi satamissa sekä joustavampaa tuotantoa ja kulutusta.
• Tavoitetaso on korkea – aikataulu tiukka: Kunnianhimoisimmat kysyntäskenaariot on vaikea saavuttaa jo vuoteen 2030 mennessä. Tämä korostaa varhaisten päätösten, pitkäjänteisten investointien ja selkeiden kärkihankkeiden merkitystä

Pohjanmaan näkökulmasta viesti on selkeä: jos haluamme olla osa tulevaa eurooppalaista vetytalouden infrastruktuuria, meidän on ajateltava rajat ylittävästi alusta lähtien, sekä maantieteellisesti että eri sektorien välillä.

Yritysvierailut: ArcelorMittal ja Zonneberg

Ensimmäisen päivän aikana vierailimme teräsyhtiö ArcelorMittalilla sekä Zonneberg-alueella North Sea Port -satamavyöhykkeellä, jossa yhdistyvät uusiutuva energiantuotanto ja teollisuus.

• ArcelorMittalilla keskusteltiin siirtymästä pois kivihiilestä ja siitä, millainen rooli vedyllä voi olla perinteisen, vaikeasti vähäpäästöiseksi muutettavan teollisuuden uudistamisessa.
• Zonnebergissä näimme, miten laajoja aurinko- ja tuulivoimakokonaisuuksia suunnitellaan osaksi tulevaisuuden energiajärjestelmää, jossa sähkö, vety ja muut energianvälittäjät kytkeytyvät toisiinsa.

Alueelle, jossa on sekä raskasta teollisuutta, merkittäviä energia-hankkeita että vahvoja vientisatamia, nämä esimerkit tuntuvat hyvin tutuiksi. Myös kotona meidän on tarkasteltava sitä, miten satamat, energiantuotanto, teollisuus ja logistiikka voidaan kytkeä toisiinsa käytännössä.

Energy Broker – malli toimijoiden kokoamiseen

Toinen keskeinen osa ohjelmaa oli esitys Energy Broker -toimijamallista, joka toimii neutraalina alueellisena välittäjänä energialähteiden ja energiantarpeiden välillä.

Energy Broker yhdistää poliittiset päätöksentekijät, yritykset, tutkimuksen ja teknologiaosaamisen. Malli perustuu muutamaan yksinkertaiseen, mutta vaativaan periaatteeseen:

• Kartoitus siitä, missä hukkalämpö, energivirrat ja -tarpeet sijaitsevat.
• Toimijoiden kokoaminen saman pöydän ääreen ja alustava analyysi mahdollisista yhteistyömalleista.
• Syventävät selvitykset teknisestä ja taloudellisesta toteutettavuudesta, kun potentiaalia löytyy.
• Johdonmukainen neutraali rooli, joka rakentaa luottamusta osapuolten välille sen sijaan, että ajaisi omaa agendaa.

Kiinnostavaa Pohjanmaan kannalta on se, että malli ei rajoitu hukkalämpöön. Samoja kokemuksia voidaan hyödyntää, kun alueellisia vety- ja energiakokonaisuuksia suunnitellaan. Tarvitsemme toimijoita, jotka näkevät kokonaisuuden, tuovat rakenteen hankkeisiin ja osaavat puhua sekä teollisuuden että päätöksenteon kieltä.

Aluesuunnittelu ja energiahubit

Toisena päivänä keskityttiin tilalliseen ulottuvuuteen: miten kartat, maankäytön periaatteet ja aluesuunnittelu voivat tukea energiahubien rakentamista paikkoihin, joissa vety, sähkö, logistiikka ja teollisuus kohtaavat oikealla tavalla?

Gentissä tämä kytkeytyi visioon vesistöjen äärellä sijaitsevista teollisuusalueista ja kestävämmästä meriliikenteestä. Vety ja siihen liittyvät polttoaineet nostettiin keskeiseen rooliin, kun puhuttiin päästöjen vähentämisestä merikuljetuksissa sekä satamien kytkemisestä sisämaan teollisuuden energiatarpeisiin.

Pohjanmaalle tämä tarkoittaa, että:

• satamat,
• teollisuusalueet
• ja suunnitteilla olevat energia- ja vetyhankkeet

on nähtävä saman aluerakenteen osina, ei irrallisina saarekkeina. Tämä edellyttää alueellisen suunnittelun, kuntien strategioiden ja yksityisten investointien hyvää yhteensovittamista.

Mitä viemme mukanamme Pohjanmaalle?

Kahden Gentissä vietetyn päivän jälkeen kolme asiaa nousee erityisesti esiin:

1. Yhteenkytkettyjen järjestelmien merkitys
   Vetyä, sähköä, kaukolämpöä ja biopolttoaineita ei voida suunnitella erillisinä siiloina. On nähtävä koko ketju tuotannosta ja varastoinnista käyttöön ja vientiin asti.
2. Neutraalien “välittäjien” rooli
   Energia- ja teollisuushankkeet jämähtävät usein ideatasolle, koska kenelläkään ei ole mandaattia koota kaikkia osapuolia yhteen. Energy Broker -malli osoittaa, miten neutraali alueellinen toimija voi vauhdittaa kehitystä.
3. Suunnittelun ja käytännön on kuljettava rinnakkain
   Aluesuunnitelmat, satamien kehittäminen ja teollisuuden investoinnit on vedettävä samaan suuntaan, jos haluamme pysyä mukana muutoksessa. Se, mistä nyt keskustellaan eurooppalaisella tasolla, heijastuu suoraan myös meidän alueellisiin ratkaisuihimme.

Hyperion-työpaja tarjosi tärkeän tilaisuuden sekä inspiroitua että peilata omaa työtämme eurooppalaiseen kehykseen. Haluamme lopuksi esittää lämpimän kiitoksen Pohjanmaan liitolle hyvästä yhteistyöstä hankkeessa sekä mahdollisuudesta osallistua partnerikokoukseen Gentissä. Liiton pitkäjänteinen työ energia- ja ilmastokysymysten parissa avaa alueelle tärkeitä eurooppalaisia verkostoja, osaamista ja esimerkkejä, jotka vahvistavat sekä paikallista kehittämistä että rooliamme vihreässä siirtymässä.