Kestävää kasvua biomassan kiertotaloudesta

Circular Bio-Economy in Kristinestad

Kristiinankaupungin Circular Bioeconomy -hanke keskittyy kestävän teollisen ekosysteemin kehittämiseen, jossa maa-, metsä-, karja- ja kalatalouden jätteistä tuotetaan arvokkaita tuotteita. Tavoitteena on hyödyntää biomassan sivuvirtoja mahdollisimman tehokkaasti ja toimia kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti, vahvistaen samalla kaupungin asemaa vihreän siirtymän edelläkävijänä.

Hankkeen painopisteenä on teollisten symbioosien ja biokiertotalouden edistäminen, esimerkiksi hukkalämmön ja kemikaalien kierrätyksen avulla. Tämä tuo uutta kasvua alueen yrityksille ja vahvistaa Kristiinankaupungin mainetta innovatiivisena ja kestävänä CittaSlow-kaupunkina.

Kehitämme uutta liiketoimintaa peruna-, kala-, metsä- ja vihannestuotannon sivuvirroista:

Case: METSÄ

Kun puita kaadetaan, rungoista tehdään yleensä tukkeja…


Kuvateksti: Nykyisellään sellaisenaan poltettavaksi päätyvää…
Karhusalmen teollisuusalue
Case: METSÄ

Metsiin ja sahoille jää valtava määrä hyödyntämätöntä puumateriaalia, joka päätyy usein vain polttoon – mutta voisiko siitä syntyä jotain paljon arvokkaampaa?

KristinaEco-hankkeessa tutkijat, metsäkoneyrittäjät ja teollisuus kehittävät yhdessä uusia tapoja jalostaa hakkuutähteitä, purua ja oksia esimerkiksi biohiileksi, kosmetiikan raaka-aineiksi tai biopohjaisiksi muoveiksi. Näin metsien sivuvirroista voi syntyä kannattavaa ja kestävää liiketoimintaa.

Karhusalmen teollisuusalue
Case: PERUNA

Perunasta hyödynnetään yleensä vain ruokalautaselle päätyvä osa, vaikka suuri määrä arvokkaita ainesosia jää käyttämättä – rikkoontuneet perunat, kuoret ja muu ylijäämä päätyvät usein kompostiin tai rehuksi.

KristinaEco-hankkeessa tutkijat, viljelijät ja teollisuus etsivät yhdessä uusia, tuottavampia tapoja jalostaa nämä sivuvirrat esimerkiksi biokaasuksi, biokemikaaleiksi ja maanparannusaineiksi. Näin myös myyntikelvottomasta perunasta voi syntyä kannattavaa liiketoimintaa.

Karhusalmen teollisuusalue
Case: KASVI­HUONE­VIHANNEKSET

Kasvihuonevihannesten viljelyssä suuri osa kasvimassasta – kuten varret, lehdet ja naatit – jää hyödyntämättä, vaikka niissä piilee paljon arvokkaita aineita.

KristinaEco-hankkeessa tutkijat, viljelijät ja teollisuus etsivät yhdessä ratkaisuja, joilla nämä kasvien sivuvirrat saadaan jalostettua biokaasuksi, biokemikaaleiksi tai maanparannusaineiksi. Tavoitteena on muuttaa ylijäävä biomassa kuormasta kannattavaksi liiketoiminnaksi.

Karhusalmen teollisuusalue
Case: KALA

Kalasta hyödynnetään yleensä vain fileet, vaikka myös suomut, nahka, ruodot ja sisäelimet sisältävät runsaasti arvokkaita aineita.

KristinaEco-hankkeessa tutkijat, kalankasvattajat ja teollisuus kehittävät yhdessä uusia tapoja jalostaa kalaperkeitä esimerkiksi liivatteeksi, proteiineiksi, kalaöljyksi ja biokaasuksi. Näin aiemmin hukkaan menneet kalanosat voivat tuottaa uusia tuotteita ja liiketoimintaa – sekä ihmisille että luonnolle hyödyllisesti.

Yleiskatsaus

Tämä verkkosivusto käyttää evästeitä, jotta voisimme tarjota kävijöille mahdollisimman hyvän käyttökokemuksen. Verkkoselaimeen tallentuvat evästeet tunnistavat palaavat kävijät ja heidän kielensä.

Välttämättömät evästeet

Välttämättömien evästeiden tulisi aina olla käytössä, jotta voimme tallentaa toiveesi kielestä ja evästeiden asetuksista.