Case: KALA
Kalassa on paljon muutakin syötävää kuin ruokalautaselle päätyvät fileet. Tämän lisäksi kalansaalistuksessa haaviin jää yleensä myös sellaista kalaa, joka jää syömättä – esimerkiksi kalan alimittaisuuden tai kalastuksessa rikkoontumisen takia.
Me selvitämme, miten kalan muut kuin yleensä syötävät osat saadaan myytäviksi tuotteiksi. Etsimme uutta käyttöä kalan suomuille, nahkalle, päälle, ruodoille, sisäelimille ja muille osille, jotka jäävät kalan perkuussa yleensä yli.
Syötäväksi liian pientä ylijäämäkalaa sekä kalojen perkuujätteitä saadaan kalastajilta, kalanviljelijöiltä sekä kalatehtaista. Niistä voidaan tehdä arvokkaita tuotteita. Myös eläimet ja kasvit voivat hyödyntää kalojen ravinteita. Lähde: KristinaEco.
Muissakin kuin kalan fileepaloissa on edelleen runsaasti arvokkaita ravintoaineita ja energiaa, joka voidaan hyödyntää.
Ruoanvalmistuksessa tarvitaan kalan lihan lisäksi myös muita tuotteita. Suomuista voidaan tehdä mautonta ja hajutonta liivatetta, jolla voidaan korvata naudasta ja siasta tehty liivate.
Elintarviketeollisuus etsii myös jatkuvasti uusia proteiinilähteitä. Kalannahkan ja -päiden sopivuudesta proteiinituotantoon on jo saatu lupaavia tuloksia.
Yksi mahdollinen uusi tuote on kalaperkeiden sisältämä kalaöljy ja erityisesti öljyn sisältämät EPA- ja DHA-rasvahapot. Nämä rasvahapot ovat tärkeitä ihmisen ravitsemukselle ja muodostavat merkittävän ravintolisätuoteryhmän.
Ylijäämäkalasta voidaan tehdä myös biokaasua. Tällöin ylimääräinen kala kompostoidaan niin, että siitä hapettomassa mädätyksessä syntyvä kaasu otetaan talteen. Tällä metaanipitoisella kaasulla voidaan korvata nykyistä maakaasun käyttöä. Samalla kompostista syntyy viljelyyn sopivaa multaa.
Tällä hetkellä kalaperkeet menevät lähinnä turkiseläimille tai biodieselin valmistukseen. Kummastakaan tavasta yrittäjä ei saa tulovirtaa ja minkin tarhaus on vähenemässä. Lisäksi arvokkaat jakeet jäävät hyödyntämättä.
Hankkeessamme kalankasvattajat, tutkijat ja teollisuus kehittävät yhdessä uutta liiketoimintaa. Olemme tunnistaneet kalankasvattajien kanssa liiketoimintamahdollisuuksia. Tutkijat kehittävät tuoteideoita, joista suunnitellaan yritysten kanssa uutta liiketoimintaa. Tuotteita ja liiketoimintamahdollisuuksia kehitetään ja testataan arjen tilanteissa.
Tutustu muihin Case-esimerkkeihin:
Case: METSÄ
Metsiin ja sahoille jää valtava määrä hyödyntämätöntä puumateriaalia, joka päätyy usein vain polttoon – mutta voisiko siitä syntyä jotain paljon arvokkaampaa?
KristinaEco-hankkeessa tutkijat, metsäkoneyrittäjät ja teollisuus kehittävät yhdessä uusia tapoja jalostaa hakkuutähteitä, purua ja oksia esimerkiksi biohiileksi, kosmetiikan raaka-aineiksi tai biopohjaisiksi muoveiksi. Näin metsien sivuvirroista voi syntyä kannattavaa ja kestävää liiketoimintaa.
Case: PERUNA
Perunasta hyödynnetään yleensä vain ruokalautaselle päätyvä osa, vaikka suuri määrä arvokkaita ainesosia jää käyttämättä – rikkoontuneet perunat, kuoret ja muu ylijäämä päätyvät usein kompostiin tai rehuksi.
KristinaEco-hankkeessa tutkijat, viljelijät ja teollisuus etsivät yhdessä uusia, tuottavampia tapoja jalostaa nämä sivuvirrat esimerkiksi biokaasuksi, biokemikaaleiksi ja maanparannusaineiksi. Näin myös myyntikelvottomasta perunasta voi syntyä kannattavaa liiketoimintaa.
Case: KASVIHUONEVIHANNEKSET
Kasvihuonevihannesten viljelyssä suuri osa kasvimassasta – kuten varret, lehdet ja naatit – jää hyödyntämättä, vaikka niissä piilee paljon arvokkaita aineita.
KristinaEco-hankkeessa tutkijat, viljelijät ja teollisuus etsivät yhdessä ratkaisuja, joilla nämä kasvien sivuvirrat saadaan jalostettua biokaasuksi, biokemikaaleiksi tai maanparannusaineiksi. Tavoitteena on muuttaa ylijäävä biomassa kuormasta kannattavaksi liiketoiminnaksi.
Lisätiedot:
