Case: KASVIHUONEVIHANNEKSET
Vihanneksia kasvatettaessa valtava osa kasvituotannosta jää hyödyntämättä. Näitä ovat esimerkiksi erilaiset varret, lehdet, naatit, kuoret ja pilaantuneet vihannekset.
Me selvitämme, miten vihannesten kasvihuoneviljelyssä hyödyntämättömät kasvien osat saadaan myytäviksi tuotteiksi. Etsimme käyttökohteita kasvihuoneista tuleville vihannesten varsille, lehdille ja muille, nyt ylijääville osille.
Nykyisellään ylijäävistä kasvihuonevihanneksista ja niiden osista voidaan saada maanparannusainetta, biokaasua ja biokemikaaleja. Lähde: KristinaEco.
Vihanneksissa on paljon hyödynnettävää myös muilta osin kuin mitä niistä yleensä käytetään. Esimerkiksi varsissa ja lehdissä on kuituja ja niitä yhteen sitovaa ligniiniä ja hiilihydraatteja, kuten sokereita.
Ruoan tuotantoon kelpaamattomista osista voidaan tehdä myös biokaasua. Tällöin ylimääräiset vihannesten osat kompostoidaan niin, että niistä hapettomassa mädätyksessä syntyvä kaasu otetaan talteen. Tällä metaanipitoisella kaasulla voidaan korvata nykyistä maakaasun käyttöä. Samalla kompostista syntyy viljelyyn sopivaa multaa.
Biojalostamot voivat tuottaa biokemikaaleja niistä kasvinosista, jotka jäävät yleensä hyödyntämättä. Biokemikaalit voivat korvata teollisuudessa fossiilisista raaka-aineista valmistetut kemikaalit.
Tällä hetkellä kasvihuoneilta ylijäävien osien hyödyntämistä jarruttaa esimerkiksi se, että niiden joukossa on paljon muovinpaloja ja narunpätkiä. Myöskään toteuttamiskelpoisia ideoita uusiksi tuotteiksi ei ollut tarpeeksi.
Hankkeessamme kasvihuoneviljelijät, tutkijat ja teollisuus kehittävät yhdessä uutta liiketoimintaa. Olemme tunnistaneet kasvihuoneviljelijöiden kanssa liiketoimintamahdollisuuksia. Tutkijat kehittävät tuoteideoita, joista suunnitellaan yritysten kanssa uutta liiketoimintaa. Tuotteita ja liiketoimintamahdollisuuksia kehitetään ja testataan arjen tilanteissa.
Tutustu muihin Case-esimerkkeihin:
Case: METSÄ
Metsiin ja sahoille jää valtava määrä hyödyntämätöntä puumateriaalia, joka päätyy usein vain polttoon – mutta voisiko siitä syntyä jotain paljon arvokkaampaa?
KristinaEco-hankkeessa tutkijat, metsäkoneyrittäjät ja teollisuus kehittävät yhdessä uusia tapoja jalostaa hakkuutähteitä, purua ja oksia esimerkiksi biohiileksi, kosmetiikan raaka-aineiksi tai biopohjaisiksi muoveiksi. Näin metsien sivuvirroista voi syntyä kannattavaa ja kestävää liiketoimintaa.
Case: PERUNA
Perunasta hyödynnetään yleensä vain ruokalautaselle päätyvä osa, vaikka suuri määrä arvokkaita ainesosia jää käyttämättä – rikkoontuneet perunat, kuoret ja muu ylijäämä päätyvät usein kompostiin tai rehuksi.
KristinaEco-hankkeessa tutkijat, viljelijät ja teollisuus etsivät yhdessä uusia, tuottavampia tapoja jalostaa nämä sivuvirrat esimerkiksi biokaasuksi, biokemikaaleiksi ja maanparannusaineiksi. Näin myös myyntikelvottomasta perunasta voi syntyä kannattavaa liiketoimintaa.
Case: KALA
Kalasta hyödynnetään yleensä vain fileet, vaikka myös suomut, nahka, ruodot ja sisäelimet sisältävät runsaasti arvokkaita aineita.
KristinaEco-hankkeessa tutkijat, kalankasvattajat ja teollisuus kehittävät yhdessä uusia tapoja jalostaa kalaperkeitä esimerkiksi liivatteeksi, proteiineiksi, kalaöljyksi ja biokaasuksi. Näin aiemmin hukkaan menneet kalanosat voivat tuottaa uusia tuotteita ja liiketoimintaa – sekä ihmisille että luonnolle hyödyllisesti.
Lisätiedot:
