Innovaatiotyö alkaa yritysten tarpeiden ymmärtämisestä

Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnalla on tärkeä merkitys yritysten tulevalle kilpailukyvylle. Innovation Boost Syd -hankkeen kokemukset osoittavat kuitenkin, etteivät tarjolla olevat mahdollisuudet ja yritysten käytännön tarpeet aina kohtaa. Tilanteen parantaminen alkaa yritysten kuuntelemisesta.

Innovaatioista puhuttaessa ajatukset kääntyvät helposti uuteen teknologiaan, tutkimukseen, kehittämishankkeisiin ja rahoitukseen. Ne kaikki ovat tärkeitä kilpailukykyisen elinkeinoelämän rakennuspalikoita. Monessa yrityksessä kehittäminen ei kuitenkaan ala tutkimushankkeesta tai rahoitushausta, vaan käytännön tarpeesta. Tavoitteena voi olla tuotantoprosessin tehostaminen, uuden osaamisen löytäminen, tuotteen kehittäminen tai päivittäistä työtä hankaloittavan ongelman ratkaiseminen.

Innovaatio ei siis aina synny suunnitellun hankkeen tuloksena. Usein kaikki alkaa yksinkertaisesta kysymyksestä: voisiko tämän tehdä paremmin?

Innovation Boost Syd -hankkeessa toteutetut yritystapaamiset ja kyselyt ovat tuoneet esiin kiinnostavia havaintoja siitä, miten yritykset suhtautuvat kehittämiseen ja yhteistyöhön. Alustavien tulosten perusteella TKI-rahoitusmahdollisuudet eivät ole herättäneet yrityksissä kovin suurta kiinnostusta. Sen sijaan yritykset ovat halunneet saada ajankohtaista tietoa oman toimialansa kehityksestä ja asioista, joilla on suora yhteys niiden liiketoimintaan.

Tämä ei tarkoita, etteivät yritykset haluaisi uudistua. Ennemminkin on syytä kysyä, kuinka hyvin innovaatiojärjestelmän tarjoamat mahdollisuudet vastaavat yritysten todellisia tarpeita ja käytännön toimintaedellytyksiä.

Etenkin pienissä ja keskisuurissa yrityksissä aika ja resurssit ovat usein rajallisia. Asiakkaat, henkilöstö, kannattavuus ja päivittäisen toiminnan sujuvuus vaativat jatkuvaa huomiota. Tutkimushankkeisiin, rahoitusvälineisiin ja erilaisiin yhteistyömalleihin perehtyminen voi tuntua työläältä, vaikka niistä voisi olla yritykselle selvää hyötyä.

Yrityksen näkökulmasta ratkaisevaa ei välttämättä ole se, kuinka paljon mahdollisuuksia on tarjolla, vaan se, kuinka helposti niiden merkityksen omalle liiketoiminnalle pystyy tunnistamaan.

Yritysten sekä tutkimus- ja koulutusorganisaatioiden tiiviimpi yhteistyö tarjoaa huomattavia mahdollisuuksia. Suupohjan rannikkoseudulla on vahva yrittäjyysperinne ja yrityksiä, joilla on erikoistunutta osaamista, käytännön kokemusta ja kykyä kehittää ratkaisuja todellisiin tarpeisiin. Korkeakouluilla ja tutkimusorganisaatioilla puolestaan on tietoa, menetelmiä ja teknologiaa, jotka voisivat tukea yritysten uudistumista.

Haasteena on, etteivät yritysten tarpeet ja tutkimusorganisaatioiden osaaminen aina kohtaa.

Hankkeen aikana käydyissä yrityskeskusteluissa on tunnistettu yhteistyömahdollisuuksia esimerkiksi tiedonhallinnassa, ohjelmistokehityksessä ja kuvankäsittelyssä. Yritykset ovat samalla kertoneet vaikeuksista käynnistää toimivaa korkeakouluyhteistyötä, etenkin silloin, kun osaamistarpeet muuttuvat nopeasti.

Tekoälyn kehitys on tästä hyvä esimerkki. Uusia sovelluksia ja mahdollisuuksia syntyy jatkuvasti, mutta yrityksen voi olla vaikea arvioida, mitkä niistä ovat sen liiketoiminnan kannalta olennaisia ja miten niitä voisi hyödyntää käytännössä. Yleinen tieto tekoälyn kehityksestä ei vielä ratkaise yrityksen ongelmaa. Tarvitaan kykyä yhdistää uusi teknologia yrityksen omaan toimintaan ja sen konkreettisiin tarpeisiin.

Tutkimuksen ja yritysten välinen etäisyys ei siten johdu vain tiedon puutteesta. Kyse on myös siitä, kuinka hyvin osapuolet ymmärtävät toistensa toimintaympäristöä.

Yritykset tarvitsevat ratkaisuja, jotka sopivat niiden aikatauluihin, tavoitteisiin ja käytettävissä oleviin resursseihin. Tutkimus- ja koulutusorganisaatioiden on puolestaan ymmärrettävä, millaisia ongelmia yritykset yrittävät ratkaista ja miten niiden osaamista voitaisiin hyödyntää ratkaisujen löytämisessä.

Yritysten ja tutkimusorganisaatioiden yhteistyö tarvitsee usein myös välittäjän. Pelkkä mahdollisuuksista tiedottaminen ei aina riitä. Tarvitaan taho, joka auttaa yritystä tunnistamaan kehittämistarpeensa, löytämään sopivan asiantuntijan ja viemään ensimmäisen yhteydenoton konkreettiseksi yhteistyöksi.

Tällaisen välittäjän tehtävänä ei ole tarjota yritykselle valmista hanketta, vaan auttaa muotoilemaan käytännön tarve kysymykseksi, johon sopiva asiantuntija tai yhteistyökumppani voi vastata. Samalla voidaan arvioida, tarvitaanko laajaa kehittämishanketta vai riittäisikö alkuun esimerkiksi asiantuntijakeskustelu, opiskelijayhteistyö tai pienimuotoinen kokeilu.

Yhteistyön käynnistämisen ei pitäisi edellyttää, että yritys tuntee valmiiksi korkeakoulujen toimintatavat, tutkimusmaailman käsitteet tai eri rahoitusvälineet. Yrityksen tehtävänä on kuvata tarpeensa. Innovaatiojärjestelmän tehtävänä on auttaa löytämään siihen tarkoituksenmukainen ratkaisu.

Toimivia malleja voidaan hakea myös muilta alueilta. Innovation Boost -hankkeessa on tutustuttu muun muassa Luulajassa toimivan Norrlandsnavetin kokemuksiin. Siellä yritykset, tutkijat ja opiskelijat työskentelevät yhdessä käytännön kehittämiskysymysten parissa.

Tällaiset toimintamallit osoittavat, miten tutkimustietoa ja korkeakoulujen osaamista voidaan tuoda lähemmäs yritysten arkea. Samalla myös pienemmät yritykset voivat hyödyntää sellaista asiantuntemusta, joka muuten saattaisi jäädä niiden ulottumattomiin.

Muiden alueiden toimintamalleja ei kuitenkaan voi sellaisenaan siirtää uuteen toimintaympäristöön. Jokaisen alueen on löydettävä omalle elinkeinoelämälleen sopivat tavat edistää yhteistyötä.

Suupohjan rannikkoseudulla toimii eri alojen ja eri kokoisia yrityksiä, joiden resurssit, kokemukset ja kehittämistarpeet vaihtelevat. Osa yrityksistä on jo osallistunut tutkimusyhteistyöhön ja laajoihin kehittämishankkeisiin. Toisilla voi olla aivan yhtä kiinnostavia ideoita, mutta niiden vieminen eteenpäin vaatii alkuun keskustelua, pienimuotoista kokeilua tai apua varsinaisen kehittämistarpeen tunnistamisessa.

Siksi tarvitaan riittävän joustavia toimintatapoja. Kaikkia yrityksiä ei ole tarkoituksenmukaista ohjata samanlaiseen yhteistyöhön tai saman rahoitusvälineen piiriin.

Samalla on hyvä muistaa, ettei innovaatio aina tarkoita suurta investointia, uutta teknologiaa tai mittavaa hanketta. Se voi olla olemassa olevan teknologian uudenlaista hyödyntämistä, työmenetelmän parantamista tai ratkaisun löytämistä yhdessä toisen alan yrityksen kanssa.

Pienilläkin askelilla voi olla suuri merkitys, jos ne perustuvat todelliseen tarpeeseen ja johtavat konkreettisiin parannuksiin. Yrityksen kannalta arvokas lopputulos voi olla esimerkiksi sujuvampi työvaihe, parempi tiedonkulku, uuden osaamisen löytyminen tai aiemmin aikaa vieneen ongelman ratkaiseminen.

Tämä näkökulma vaikuttaa myös siihen, miten innovaatiotoiminnan onnistumista tulisi arvioida. Järjestettyjen tilaisuuksien, pidettyjen tapaamisten tai esiteltyjen rahoitusmahdollisuuksien määrä ei yksin kerro toiminnan vaikuttavuudesta.

Todellista arvoa syntyy silloin, kun yritys saa käyttöönsä hyödyllistä tietoa, löytää oikean yhteistyökumppanin tai pystyy viemään kehittämisideaansa eteenpäin. Tällaisten tulosten saavuttaminen edellyttää pitkäjänteistä vuorovaikutusta ja luottamuksen rakentamista.

Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnalla on jatkossakin tärkeä merkitys alueen kilpailukyvylle. Uusi teknologia, muuttuvat markkinat ja kasvavat osaamisvaatimukset lisäävät yritysten tarvetta uudistua.

Innovation Boost Syd -hankkeen kokemukset osoittavat kuitenkin, etteivät tarjolla olevat palvelut, osaaminen ja rahoitusmahdollisuudet aina vastaa yritysten senhetkisiä tarpeita tai tavoita niitä oikeaan aikaan. Uudet tukimuodot, alustat tai tiedotuskampanjat eivät yksin ratkaise tätä haastetta.

Kehittämisen on siksi alettava yritysten kuuntelemisesta. Mitkä kysymykset ovat niille juuri nyt ajankohtaisia? Millaisia ongelmia ne yrittävät ratkaista? Millaista osaamista ne tarvitsevat, ja mikä estää niitä ottamasta seuraavaa askelta?

Kun nämä tarpeet tunnetaan, yritykset voidaan yhdistää oikeisiin asiantuntijoihin, yhteistyökumppaneihin ja tukimuotoihin. Innovaatiotoiminnan arvo ei lopulta näy siinä, kuinka paljon mahdollisuuksia yrityksille tarjotaan, vaan siinä, auttavatko ne yrityksiä aidosti uudistumaan ja parantamaan toimintaansa.

Yleiskatsaus

Tämä verkkosivusto käyttää evästeitä, jotta voisimme tarjota kävijöille mahdollisimman hyvän käyttökokemuksen. Verkkoselaimeen tallentuvat evästeet tunnistavat palaavat kävijät ja heidän kielensä.

Välttämättömät evästeet

Välttämättömien evästeiden tulisi aina olla käytössä, jotta voimme tallentaa toiveesi kielestä ja evästeiden asetuksista.