Power of Potatoes. Kun hukasta tulee voimavara Pohjanmaan energiamurroksessa
Entä jos jokin, jota on pitkään pidetty kustannuksena, voisikin olla strateginen voimavara? Pohjanmaalla vastaus on jo olemassa – biojätteen, sivuvirtojen ja ennen kaikkea perunan muodossa.
Kristiinankaupungissa 21.1. järjestettävässä Innovation Day -tapahtumassa Novia-ammattikorkeakoulun tuotantotalouden lehtori Mikael Ehrs kertoo Power of Potatoes -hankkeesta
Hanke sai alkunsa alan toimijoiden välisissä keskusteluissa, joissa pohdittiin perunateollisuuden jätteiden fiksumpaa hyödyntämistä. Ehrs kertoo, että kun hankkeessa alettiin laskea potentiaalia, kokonaiskuva osoittautui sekä monipuoliseksi että toiveikkaaksi.
-Perunateollisuus on jo nyt poikkeuksellisen hyvä hyödyntämään ”jätteensä”, sillä suuri osa päätyy rehuksi tai jatkojalostukseen. Samalla havaittiin, että alueen yhteenlaskettu bioenergiapotentiaali on huomattava. Se, mitä usein pidetään hukka-aineena tai jäte-eränä, voikin oikeanlaisessa järjestelmässä olla arvokas raaka-aine. Energian ja polttoaineiden hintojen noustessa nämä ”vaihtoehtoiset arvot” ovat muuttuneet yhä kiinnostavammiksi. Yhtäkkiä kysymys ei ole enää siitä, onko biojätteellä arvoa, vaan siitä, miten se hyödynnetään parhaalla mahdollisella tavalla, Ehrs toteaa.
Power of Potatoes -hankkeen toteuttaminen juuri Pohjanmaalla ei ole sattumaa
-Alue on keskellä energiamurrosta, jossa turpeesta luovutaan ja alueellisesti toimivien vaihtoehtojen tarve on suuri. Hanke linkittyy selkeästi oikeudenmukaisen siirtymän tavoitteeseen: uusien ratkaisujen ei tule olla ainoastaan kestäviä, vaan myös toimivia paikallisesti, Ehrs sanoo.
Tilanne muuttui dramaattisesti 24. helmikuuta 2022. Kauppavirrat katkesivat, vientimarkkinoita katosi ja ylituotantoa syntyi pienemmillä markkinoilla. Monille maatalouden toimijoille paine kasvoi samaan aikaan, kun polttoaineiden hinnat nousivat jyrkästi. Tässä tilanteessa kysymyksestä ”voisimmeko tehdä hukasta jotakin järkevämpää?” tuli paitsi ajankohtainen myös strateginen.
-Power of Potatoes -hankkeen ydin on yksinkertainen mutta vahva: biojätteen muuttaminen sivuvirrasta raaka-aineeksi, ja useiden toimijoiden yhdistäminen paikalliseksi kiertotalouskokonaisuudeksi. Kyse ei ole pelkästään ilmastohyödyistä, vaan uusien yhteistyömuotojen luomisesta maatalouden, teollisuuden, energiatoimijoiden ja kuntien välille, Ehrs kertoo.
Painopiste on todellisissa volyymeissa, kuljetuksissa ja teknisissä ratkaisuissa. Tämän jälkeen eri vaihtoehtoja verrataan taloudellisesti, investointi- ja käyttökustannukset huomioiden. Hanke ottaa huomioon myös tekijät, jotka usein ratkaisevat toteutuksen: luvat, ympäristövaikutukset, organisaatiomallit ja liiketoimintamallit.
Tavoitteena on päätyä huolellisesti laadittuun, taloudellisesti kestävään investointisuunnitelmaan, jossa useita teknisiä ratkaisuja on vertailtu tavalla, joka helpottaa todellista päätöksentekoa.
Mikael Ehrs toimii keynote-puhujana Innovation Day -tapahtumassa 21.1.2026.
