Yhteiskuntapäivät 2023
12.–13. heinäkuuta
Uusi yhteiskunnallisen keskustelun tapahtuma syntyy Kristiinankaupunkiin
Ensimmäiset Yhteiskuntapäivät järjestettiin Kristiinankaupungissa 12.–13. heinäkuuta 2023. Kaksipäiväinen tapahtuma toi Hemslöjdsgårdenille ja Kulttuuritalo DUXiin päättäjiä, asiantuntijoita, yritysmaailman edustajia ja kaupunkilaisia keskustelemaan ajankohtaisista yhteiskunnallisista kysymyksistä.
Yhteiskuntapäivät syntyi ajatuksesta luoda Kristiinankaupunkiin oma yhteiskunnallisen keskustelun kohtaamispaikka – tapahtuma, jossa erilaiset ihmiset ja näkökulmat kohtaavat kasvotusten. Esikuvina toimivat muun muassa Porin SuomiAreena ja Gotlannin Almedalsveckan. Tavoitteena oli alusta lähtien rakentaa vuosittain kasvava tapahtuma, jossa syntyy uusia kohtaamisia, ajatuksia ja keskustelua tulevaisuudesta.
Yhteiskunnasta pitää voida puhua kasvotusten
Ensimmäisten Yhteiskuntapäivien kantavana ajatuksena oli avoin yhteiskunnallinen keskustelu. Tapahtuman avasi Kristiinankaupungin kaupunginjohtaja Mila Segervall, joka kuvaili Yhteiskuntapäiviä alustaksi keskusteluille ja ajatustenvaihdolle.
Sosiaalisen median keskustelujen ja algoritmien sijaan Yhteiskuntapäivillä haluttiin tuoda eri tavoin ajattelevia ihmisiä saman pöydän ääreen. Tätä ajatusta käsiteltiin heti ensimmäisen päivän keskustelussa ”Meidän täytyy puhua yhteiskuntaa”, johon osallistuivat kansanedustaja Mikko Ollikainen ja Syd-Österbottenin päätoimittaja Anja Kuusisto.
Hyvinvointia, kestävyyttä ja tulevaisuuden yrittäjyyttä
Ensimmäisen päivän ohjelmassa yhteiskuntaa tarkasteltiin useasta hyvin erilaisesta näkökulmasta.
Naisten terveyttä käsittelevässä paneelissa Eva-Lotta Backman, Finlands Svenska Idrott, Isabella Mäenpää, Snellman ja elämäntapavalmentaja Päivi Tuomisto nostivat esiin muun muassa naisten jaksamisen, työhyvinvoinnin ja vaihdevuosien kaltaisia aiheita, joista puhutaan edelleen liian vähän. Keskusteluun osallistui myös yleisö, ja tavoitteena oli avata aiheesta keskustelu, joka jatkuisi tapahtuman jälkeenkin.
Kestävän kehityksen paneelissa Tobias Hästbacka, Nordic Green Recycling ja Rasmus Hautala, Botniarosk puolestaan pohtivat, mitä tapahtuu silloin, kun pelkkä hiilineutraalius ei enää riitä rakennus- ja kuljetusaloilla.
Tulevaisuuden yrittäjyyttä tarkastelivat kansanedustaja Joakim Strand, Nina Ingves, Svenska handelshögskolan, Margita Engelholm, Kristiinankaupunki, Mia Vanhatalo-Thijssen, Kristiinankaupunki ja Kaskisten kaupunginjohtaja Markku Lumio.
Tervetuloa meille – millaista olisi asua Kristiinankaupungissa?
Keskiviikkoiltana ohjelma siirtyi Kulttuuritalo DUXiin ja katse kääntyi Kristiinankaupunkiin asuin- ja työpaikkana.
”Tervetuloa meille!” -illassa kaupunki, paikalliset yritykset ja muut toimijat esittelivät työpaikkoja, asumista, palveluita ja yhdistystoimintaa mahdollisille uusille asukkaille ja paluumuuttajille. Omista kokemuksistaan keskustelivat paluumuuttajat Sarah Bergkulla, Agneta Wedenberg ja Erika Björklund-Rentola.
Teema liittyi läheisesti kaupungissa käynnissä olleeseen muutokseen. Erityisesti vihreän siirtymän investointien odotettiin synnyttävän uusia työpaikkoja ja samalla lisäävän tarvetta houkutella alueelle uusia osaajia ja paluumuuttajia.
Vihreä siirtymä ja tulevaisuuden työelämä
Torstain ohjelma käynnistyi yhdellä alueen suurista tulevaisuuskysymyksistä: vihreästä siirtymästä ja elinkeinoelämän roolista sen toteuttamisessa. Keskusteluun osallistuivat Andreas Back, Wärtsilä, Mats Brandt, Pohjanmaan liitto, Heli Nevala, Kristiinankaupungin elinkeinokeskus ja Erik Trast, CPC Finland.
Työelämän kestävyyttä lähestyttiin myös ihmisten hyvinvoinnin näkökulmasta. Keskustelussa ”Hyvinvoiva työvoima – kestävä työelämä” mukana olivat Carl Pettersson, Elo, Peter Sjökvist, Närko, Hannah Malkamäki, LähiTapiola Pohjanmaa ja Anna Nylund, Finlands Svenska Lärarförbund.
Miltä näyttää maaseudun tulevaisuus?
Millainen on maaseutu vuonna 2040 – ja miten siellä silloin eletään? Tulevaisuuden maaseudusta keskustelivat Christoffer Ingo, SLC, Nora Backlund, SLF, Ann-Sofi Backgren, Ruokavirasto ja kansanedustaja Anders Norrback. Keskustelua johti Mats Brandt, Pohjanmaan liitto.
Tulevaisuuden lisäksi Yhteiskuntapäivillä katsottiin myös taaksepäin. Kristiinankaupungin kuntaliitoksesta oli kulunut 50 vuotta, ja Dennis Rundt, kansalaisfoorumi, Peter Grannas, Kristiinankaupungin kaupunginvaltuusto ja Åsa Blomstedt, KulturÖsterbotten pohtivat, mitä kuntaliitoksesta seurasi ja kuinka onnistuneena sitä voidaan puoli vuosisataa myöhemmin pitää.
Päivän ohjelmassa tarkasteltiin myös Kristiinankaupungin Cittaslow-jäsenyyttä ja sitä, mitä ”hidas kaupunki” oikeastaan tarkoittaa. Keskusteluun osallistuivat Ulf Grindgärds, Kiili, Anna-Kajsa Blomqvist-Liljeblad, Kristiinankaupunki ja Harri Alatalo, Kristiinankaupungin elinkeinokeskus.
Ensimmäisestä tapahtumasta vuosittaiseksi kohtaamispaikaksi
Ensimmäiset Yhteiskuntapäivät rakentuivat ajatukselle, että yhteiskunnalliselle keskustelulle tarvitaan paikka, jossa erilaiset ihmiset voivat kohdata toisensa kasvotusten.
Kahden päivän aikana keskustelu liikkui naisten terveydestä vihreään siirtymään, yrittäjyydestä työhyvinvointiin, maaseudun tulevaisuudesta kaupungin historiaan sekä siitä, millainen Kristiinankaupunki voisi tulevaisuudessa olla uusille ja nykyisille asukkaille.
Vuonna 2023 kokeiltu uusi tapahtumakonsepti loi pohjan Yhteiskuntapäiville, joista muodostui vuosittainen osa Kristiinankaupungin kesää.