Euro-Bullin ”jätteet” ovat dynamiittia pellolle – ”Kaikki on kiertotaloutta”
Euro-Bull on maan suurin naudanlihan tuottaja. Täällä ei synny sivutuotteita, vaan kaikki käytetään itse. Lannan hintojen noustessa tämä tuo mukanaan suuria säästöjä.
Euro-Bull Oy on suomalainen maatalousyritys, joka toimii naudanlihan tuotannon alalla. Yritys perustettiin vuonna 2016, ja sen toimipaikka sijaitsee Härkmerissä Kristiinankaupungissa. Yritystä johtavat yrittäjät Samuel Ingves ja Marcus Teir, jotka ovat yhdessä rakentaneet modernin laitoksen sonnien loppukasvatusta varten.
Euro-Bullin navettaan mahtuu noin 1 600 eläintä, mutta laajennusten ja omistajien omien tilojen, Ab Euro-Spirit Oy:n ja Ingves Samuel Lantbruk:in, kanssa tehtävän yhteistyön ansiosta loppukasvatuspaikkoja on yhteensä noin 2 800. Tämä tekee yrityksestä yhden Suomen suurimmista naudanlihantuotantotiloista. Ja se on vaikuttava näky, joka avautuu, kun astuu tilalle.
– Täällä meillä on eläimet. Ne saapuvat meille kuuden kuukauden ikäisinä ja painavat noin 250 kiloa, ja ne viedään teurastukseen kolmetoistakuukautisina ja painavat noin 800 kiloa. Ne saavat ruokaa viisi kertaa päivässä, ja rehu koostuu ruohon, jauhon ja perunankuorien sekoituksesta, kertoo Samuel Ingves.
Euro-Bull ja omistajien omat tilat työllistävät noin kuusi kokopäiväistä työntekijää. Sesongin aikana yritys voi työllistää jopa noin 20 henkilöä.
Euro-Bull edustaa modernia suomalaista maataloustuotantoa, jossa painopiste on tehokkaassa kasvatuksessa, kotimaisessa lihantuotannossa, eläinten hyvinvoinnissa ja maatilatoiminnan kehittämisessä. Yritys tuottaa korkealaatuista kotimaista naudanlihaa Suomen markkinoille ja toimittaa teuraseläimiä HK-Foodsille. Samalla Euro-Bull edistää paikallista taloutta ja auttaa ylläpitämään Pohjanmaan maaseudun elinvoimaa.
Tapaamme yhden yrittäjistä, Samuel Ingvesin, Euro-Bullin vaikuttavalla tilalla, joka sijaitsee Härkmerin ja Skaftungin välissä.
– Tämä on elämäntapa, ja työtä riittää periaatteessa ympäri vuorokauden. Mutta niin se yrittäjänä oleminen kai on. Enpä uskonut, että meillä olisi tällainen tila, kun kävin maatalouskoulua monta vuotta sitten, hän sanoo.
Yritys tuottaa noin miljoona kiloa naudanlihaa vuodessa.
– Etuna siinä, että olemme näin suuria, on se, että voimme hyödyntää mittakaavaetuja. Esimerkiksi ostojen tai muiden tarjousten yhteydessä voimme painostaa toimittajia hieman ja saada tavarat halvemmalla, hän sanoo.
Samaan aikaan naudanliha-ala on kamppaillut heikentyneen kannattavuuden kanssa jo jonkin aikaa.
– Jos saamme euron kilolta, se maksaa asiakkaalle kaupassa viisi euroa kilolta. Se on suuri ongelma, ja ihmettelen, mihin ero katoaa. Mutta samalla näkyy juuri nyt valonpilkahdus. Saamme nyt hieman enemmän naudanlihasta, sanoo Ingves.
2 800 eläimen ja 850 hehtaarin viljelymaan kanssa on helppo kuvitella, että toiminnasta syntyy jonkin verran sivutuotteita – tai jätettä. Mutta näin ei ole lainkaan. Kaikki, mitä voidaan käyttää, kierrätetään ja hyödynnetään uudelleen. Kiertotaloutta parhaimmillaan.
– Täällä kaikki on kiertotaloutta, kaikki käytetään – ja kiertää kierrossa yhä uudelleen. Suurin ”jätteemme” on uloste tai lanta, kuten me sitä kutsumme. Se ei ole meille roskaa, vaan se on dynamiittia pellolle, eli lannoitetta. Koska levitämme kaiken takaisin pellolle, arvioin, että säästämme noin 150 000 euroa, kun emme tarvitse ostaa niin paljon keinolannoitetta, sanoo Ingves.
Levityksen tehostamiseksi käytetään myös niin sanottua erottelua, jossa kiinteä ja nestemäinen lanta erotetaan toisistaan. Erottelua ei hoideta itse, vaan siihen käytetään ulkopuolista yritystä.
– Olemme harjoittaneet erottelua viisi-kuusi vuotta ja huomanneet, että se toimii todella hyvin. Erottelussa otamme pois kaiken kiinteän aineksen, joka sitten kyntyy peltoihin. Kaivoon jäävä nestemäinen aines on paljon helpompi käsitellä ja levittää pellolle, sanoo Ingves.
On myös mahdollista, että kiinteää ainesta aletaan myydä tulevaisuudessa. – Lannan hintojen noustessa tälle on varmasti markkinat. Sen voisi ehkä pakata pienempiin säkkeihin, jotta myös yksityishenkilöt voisivat ostaa sitä, sanoo Samuel Ingves.
