Yhteiskuntapäivät 2026
8.–9. heinäkuuta
Neljäs kesä – keskellä kaupunkia ja yhteiskunnallista keskustelua
Kesän Yhteiskuntapäivät järjestettiin Kristiinankaupungissa neljättä kertaa 8.–9. heinäkuuta 2026. Tapahtuma käynnistyi Kilenissä Siipyyssä ja jatkui seuraavana päivänä Kristiinankaupungin rantabulevardilla keskellä kesämarkkinoiden vilinää.
Vuoteen 2026 mennessä Yhteiskuntapäivät oli kasvanut yksittäistä kesätapahtumaa laajemmaksi yhteiskunnallisen vuoropuhelun kokonaisuudeksi. Kesän kahden päivän aikana keskusteltiin taloudesta, investoinneista, demokratiasta, aluekehityksestä, nuorten hyvinvoinnista, kulttuurista, johtajuudesta ja tulevaisuuden elinvoimasta.
Tapahtuma toi jälleen yhteen elinkeinoelämän, julkisen sektorin, kulttuurin, asiantuntijat ja kansalaisyhteiskunnan – tällä kertaa entistä näkyvämmin keskelle kaupunkia ja ihmisten arkea.
Suomi ja Pohjanmaa muuttuvassa maailmassa
Yhteiskuntapäivät käynnistyi Kilenissä keskustelulla Suomen ja Pohjanmaan asemasta muuttuvassa maailmassa. Illan pääpuhujana oli kansantaloustieteilijä ja Ruotsin keskuspankin entinen pääjohtaja Stefan Ingves, joka tarkasteli taloutta, ilmastoa, kansainvälistä kauppaa ja väestönkehitystä sekä niiden vaikutuksia Suomen ja Pohjanmaan tulevaisuuteen.
Keskustelua jatkoivat Pohjanmaan maakuntajohtaja Mats Brandt ja Närpiön Säästöpankin hallintojohtaja Anna-Lena af Hällström. Paneelia johti Kjell Skoglund.
Avausilta herätti runsaasti kiinnostusta. Kilenin Salterietiin jouduttiin tuomaan lisää tuoleja, jotta kaikki Stefan Ingvesiä kuuntelemaan saapuneet mahtuivat istumaan.
Kasvua, investointeja ja älykästä energiaa
Torstaina keskustelu siirtyi rantabulevardille ja Kristiinankaupungin tulevaisuuden investointeihin.
Kasvua ja älykästä energiaa käsittelevässä paneelissa olivat mukana Erik Trast, CPC Finland, Markku Kivistö, Business Finland ja Mårten Henriksson, Umeå Energi. Keskustelussa tarkasteltiin investointeja, vihreää energiasiirtymää ja sitä, kuinka alue voi rakentaa tulevaisuuden kasvua muuttuvassa energia- ja toimintaympäristössä.
Investointien rinnalla ohjelmassa palattiin myös laajempaan talouskuvaan, kun Stefan Ingves käsitteli taloutta, kriisejä ja Pohjoismaiden globaalia vaikutusvaltaa.
Päivän ohjelmaan kuului myös puoluepaneeli, jossa katse suunnattiin tulevaan vaalivuoteen 2027 ja siihen, millaista yhteiskuntaa Suomessa rakennetaan kohti 2030-lukua.
Kuka kasvattaa, kun koko kylää tarvitaan?
Yksi päivän keskusteluista pureutui lasten ja nuorten hyvinvointiin sekä kasvatusvastuun muuttumiseen.
Pohjanmaan poliisilaitoksen rikoskomisario Jukka Kero ja Finlands Svenska Lärarförbundin puheenjohtaja Inger Damlin pohtivat Anna Bertillsin johdolla, mitä vanha ajatus ”koko kylä kasvattaa” tarkoittaa nyky-yhteiskunnassa.
Keskustelussa nousivat esiin niin vanhempien, koulun ja poliisin roolit kuin digitalisaation ja sosiaalisen median mukanaan tuomat uudenlaiset haasteet. Samalla korostui tarve tukea myös vanhempia heidän kasvatustehtävässään.
Ratkaisuja etsittiin muun muassa toimivista rakenteista ja lasten ja nuorten mielekkäästä vapaa-ajasta. Turvallisten ihmissuhteiden rinnalla harrastukset ja muu merkityksellinen tekeminen nähtiin tärkeänä osana nuorten hyvinvoinnin tukemista.
Kulttuuri kertoo, keitä olemme
Yhteiskunnan tulevaisuutta ei tarkasteltu vain talouden ja päätöksenteon kautta. Myös kulttuuri, identiteetti ja paikan merkitys saivat ohjelmassa oman tilansa.
Kirjailijat Ann-Luise Bertell ja Kaisu Tuokko keskustelivat kirjoittamisesta Pohjanmaasta ja Pohjanmaalla – siitä, miten paikka, kieli, identiteetti ja paikalliset tarinat näkyvät kirjallisuudessa.
Kulttuurin rinnalla tapahtumassa pohdittiin myös sitä, miksi pieneltä paikkakunnalta voi lähteä maailmalle ja mitä tarvitaan, jotta sinne halutaan myös palata.
Aivoystävällistä ja elinvoimaista ympäristöä rakentamassa
Hyvinvointi ja alueen elinvoima yhdistyivät keskustelussa aivoystävällisistä ympäristöistä. Mieli Pohjanmaan johtaja Anne Salovaara-Kero ja liiketoiminta-alueen kehittäjä Mikael Perjus tarkastelivat sitä, kuinka rakentamamme ympäristöt ja yhteisöt vaikuttavat ihmisten hyvinvointiin – ja sitä kautta myös paikkakunnan elinvoimaan.
Päivän aikana katse suunnattiin myös kuntien ja paikkojen johtamiseen. Kuntaliiton ruotsinkielisen toiminnan johtaja Ulf Stenman nosti keskusteluun johtajuuden ja kuntien tulevaisuuden muuttuvassa toimintaympäristössä.
Näin päivän eri keskusteluissa sama kysymys nousi esiin eri näkökulmista: millaisin päätöksin, ympäristöin ja yhteisöin rakennamme paikkoja, joissa ihmiset haluavat tulevaisuudessakin elää, työskennellä ja osallistua?
Katso Yhteiskuntapäivien keskusteluja
Kaikkiin Yhteiskuntapäivien keskusteluihin ei tarvinnut ehtiä paikan päälle. Vuonna 2026 tapahtuman sisältöjä tuotiin aiempaa vahvemmin saataville myös digitaalisesti.
Kohtaamispaikka on löytänyt paikkansa
Neljän vuoden aikana Yhteiskuntapäivät on kehittynyt kokeilusta vakiintuneeksi yhteiskunnallisen keskustelun kohtaamispaikaksi.
Vuonna 2026 tämä näkyi erityisesti siinä, kuinka erilaiset maailmat kohtasivat saman tapahtuman sisällä. Talous ja vihreä siirtymä olivat rinnakkain kasvatuksen ja nuorten hyvinvoinnin kanssa. Kirjallisuus ja identiteetti kohtasivat aluekehityksen, johtajuuden ja tulevaisuuden investoinnit.
Samalla tapahtuma palasi ajatukseen, josta Yhteiskuntapäivät alun perin syntyi: yhteiskunnallinen keskustelu tarvitsee paikkoja, joissa ihmiset kohtaavat kasvotusten. Digitaalisten keskustelujen ja omia näkemyksiä vahvistavien algoritmien keskellä tarvitaan myös mahdollisuuksia kuunnella, kysyä ja kohdata erilaisia näkökulmia.
Vuoden 2026 Yhteiskuntapäivät osoitti, että tällaiselle kohtaamiselle on edelleen tilaa ja tarvetta – ja että Kristiinankaupunki voi toimia paikkana, jossa paikalliset kysymykset kohtaavat alueelliset, kansalliset ja kansainväliset näkökulmat.
Kesän Yhteiskuntapäivät toteutettiin Svenska kulturfondenin ja Amos Anderssons fondin merkittävällä tuella.
Aiheesta lisää:
Irjala: Yhteiskuntapäivät ovat vakiinnuttaneet paikkansa
Yhteiskuntapäivien ohjelma
Kesän Yhteiskuntapäivät julkistetaan: kaksi päivää tulevaisuutta, kasvua ja yhteiskunnallista keskustelua Kristiinankaupungissa