KNK Kolumni, Tammikuu 2024
Elinvoima kertoo paljon, mutta ei kaikkea
Tiesitkö, että Kristiinankaupungin lukio on Suomen pienten lukioiden kärkijoukossa?
Että Kaskisissa yritysten kokonaisliikevaihto suhteessa asukaslukuun edustaa Suomen parhaimmistoa? Ja että WSP:n tutkimuksen mukaan Närpiötä pidetään yhtenä Suomen elinvoimaisimmista kaupungeista?
Suupohjan rannikkoseutu erottuu useimmissa tutkimuksissa positiivisesti ja se on aina merkki siitä, että omassa aluekehityksessä tehdään oikeita asioita. Kilpailemme nykyään monella rintamalla, myös maakuntien ja kaupunkien välillä. Viime aikoina Suomessa on tehty useita erilaisia elinvoimatutkimuksia – toiset saavat enemmän huomiota kuin toiset, ja monessa todetaan ja verrataan lähinnä virallisiin tilastoihin perustuvia tuloksia. Sitten on olemassa laadullisia tutkimuksia, mikä antaa tilaa omille johtopäätöksille ja oivalluksille. On siis luettava useita eri tutkimuksia, jotta saisi asiaan kattavan ja lisäarvoa tuovan näkemyksen. Syksyllä 2023 mm. STT:n lukioiden ranking, WSP:n tutkimus ja KAKS – Kunnallisalan kehittämissäätiön EVP-indeksi ovat julkaistu.
Esimerkiksi WSP:n tutkimuksen havaintoihin lukeutuu väestöliikkeiden keskittyminen suuriin kaupunkikeskuksiin, vihreän siirtymän merkitys sekä ilmaston että talouden kannalta, sisäisen turvallisuuden korostettu rooli, ja kuntien työ moninaisuuden hyväksi. Kyse on suurten yhteiskunnallisten muutosten toteuttamisesta erityisesti suurimmissa kaupunkikeskuksissa, joissa asuu 57 prosenttia väestöstä.
Voidaanko elinkelpoisuutta verrata?
Elinvoimaisuuden vertailu on usein monimutkainen prosessi, jossa mittaustulokset vaihtelevat. Vaikka eri aloilta saatujen tietojen yhdistäminen ja analysointi voi antaa kattavamman kuvan alueen elinkelpoisuudesta, on tärkeää huomata, että elinkelpoisuuden määritelmä voi vaihdella näkökulmien ja tavoitteiden mukaan, ja eri ihmiset saattavat arvostaa eri tavoin elämän eri osa-alueita alueella. Kun lasten kokonaismäärä vähenee koko maassa noin 50 000:lla vuosina 2017-2022 ja työikäisten (15-64-vuotiaat) kokonaismäärä vähenee koko maassa noin 10 000:lla vuosina 2017-2022, on tarpeen ymmärtää, miten myös elinkelpoisuuden perusta muuttuu. Työikäisen väestön väheneminen koko maassa vaikuttaa maltilliselta, jos tarkastellaan keskimääräistä kehitystä koko maassa, mutta sen taakse kätkeytyy suuria alueellisia eroja kasvavien ja supistuvien alueiden välillä, sillä työikäisten väestön määrä kasvoi lähinnä suurimmilla kaupunkiseuduilla .
– Tämä taustan valossa tekee erityisen mielenkiintoiseksi sen, miten alueet ja kaupungit sijoittuvat elinvoiman eri muotojen ajatukseen”, sanoo Anna Bertills. ”Tärkeää on ymmärtää missä voi parantaa, mutta ei saa jäädä murehtimaan tai pohtimaan ollaanko tyytyväisiä tai tyytymättömiä, sillä eteenpäin on katsottava
Mittauksista tehtävien johtopäätösten on oltava laajoja ja tulevaisuuteen suuntautuneita. Kasvualueiden on oltava samanaikaisesti elinvoimaisia, houkuttelevia ja kestäviä. Johtopäätöksissä on oltava ymmärrys siitä, mitä pidetään tärkeänä sekä nyt että tulevaisuudessa – myös yksilötasolla.
– Tämä asettaa vaatimuksia työpaikkojen, elinkeinojen, ja koulutuspaikkojen saatavuudelle. Alueen on tarjottava tapahtumia, elämyksiä, hyvinvointia, sekä elävyyttä, hyvää mainetta ja suvaitsevaisuutta myös vierasta ja tuntematonta kohtaan. Suupohjan rannikkoseudun osalta kokonaisuutena asiat sujuvat hyvin, vaikka haasteita toki on. Kaupungit ovat sekä samankaltaisia että erilaisia ja voivat jatkossa muodostaa laajan kokonaisuuden, sanoo Carina Storhannus.
Projekt KNK Business Region
